Eka kuukausi

Näin neljännellä viikolla elämä alkaa vähitellen jo tuntua normaalilta arjelta. Opin vähitellen ihmisten toimintatapoja ja päivärytmiä, vaikka joka päivä tuleekin pieniä yllättäviä muutoksia aikatauluihin, eikä mitään ”tavallista” viikkoa koskaan tunnu olevan. Bridgen oppitunnit ovat alkaneet taas pyörimään niiden erityisten peliviikkojen jälkeen, mikä meinaa taas mulle hieman muutoksia työnkuvaan. (Nyt pitäisi osata tehdä taas erilaisia boardeja, kuin niitä mitä tein noille peliviikoille…) Kaikesta huolimatta alan ymmärtää tätä työtä kokonaisuutena paljon paremmin ja joko syynä tai seurauksena sille hommatkin alkaa sujumaan. Nyt kun tiedän mitä kaikkea mun pitää tehdä, voin alkaa nauttimaan siitä tekemisestä ja kehittämään tehokkaampia toimintatapoja. Ehkä mä vielä joskus keksin miten ne kahvikupit tai teepaketit kannattaa asetella, jotta saan kaikki mahtumaan niihin laatikoihin. Onneks mulla on koko vuosi aikaa pelata tätä Tetristä… :D

Eniten tänne tulossa huoletti omat kokkaustaidot (perhe tuskin haluaa syödä joka päivä makaronia ja pakastevihanneksia…). Oma asenteeni kuitenkin oli, että tulen tänne oppimaan uusia asioita, esimerkiksi ruuanlaittoa. Olen erittäin ylpeä tähänastisista saavutuksistani ruuan suhteen, enkä ole polttanut (paljon) mitään vielä pohjaankaan. Nyt lähinnä naurattaa ensimmäisten päivien ihmetykset jääkaapin sisällöstä. Olen esimerkiksi kokannut (ja myös syönyt) sitä ankkaa täällä ensimmäistä kertaa. Saa nähdä millainen huippukokki musta tän vuoden aikana oikein kehittyy! :D

Käytin viiniä tässä ruuassa. Huippukokit varmaan tekee myös niin.
Toi kaasuliesi on myös erittäin mielenkiintoinen.

Herkkusienirisotto.

Avocadopasta.

Autolla ajo alkaa myös sujua! Enää en kävele (kovin usein) väärälle etuovelle tai lähde ajamaan väärää kaistaa pitkin. Suunnistaminen paikasta toiseen sen sijaan ei onnistu ihan niin hyvin vielä. Välillä tulee tehtyä pieni ylimääräinen kierros ja katseltua maisemia vähän muuallakin. Tai vain lähdettyä seikkailemaan. Yleensä seikkailu on ollut kuitenkin vain kivaa ja takaisin on aina löydetty. Oxtedistakin löytyy vielä lähes päivittäin uusia paikkoja. Esim. eilen löysin julkisen kävelytien leikkipuiston läheltä (vaikka oon ollut puistossa melkein joka päivä…) ja kävelin kahden koulun ohitse (tiesin kyllä, että nekin on jossain siinä lähellä). Lontoossa hyppäsin kerran väärään suuntaan menevään metroon, mutta siitäkin selvittiin vaihtamalla metroa seuraavalla asemalla.

Kuva metroasemasta, jonne mun ei koskaan pitänyt mennä, mutta jossa olin.

Tänään oon nauttinut vielä näistä lämpimistä loppukesän päivistä. Paria sadepäivää lukuun ottamatta täällä on paistanut aurinko ja ollut yli 20 astetta lämmintä. Ihanaa saada lisäkuukausi(a) kesään!

Alan saada vähitellen myös kavereita ja tutustua ihmisiin paremmin. Paikallisia au paireja olen tavannut aina silloin tällöin täällä Oxtedissa ja Lontoossa lähinnä suomalaisia. Tulevana viikonloppuna olisi tarkoitus tehdä pieni reissu itärannikolle South Endiin erään suomalaisen au pairin luokse.

Kävin erään espanjanlaisen au pairin kanssa paikallisessa ravintolassa. Hyvää oli! :)

Olen löytänyt myös pari uutta harrastusta!

Host perheeltä löytyi kitara, joten olen käynyt muutamalla kitaratunnilla. Olen oikeastaan aika innoissani siitä, kun nyt vihdoin (neljän vuoden haaveilun jälkeen) siihen tuli mahdollisuus!

Ja täällä nyt kun kerran ollaan, niin olin tänään myös ekalla aloittelijoiden bridgetunnilla. Kun muut kurssilaiset kysyivät multa, minkä takia mä oon siellä, en oikein osannut vastata. Enkä nyt tarkoita, ettenkö olisi löytänyt oikeita englanninkielisiä sanoja. En vain ollut ajatellut asiaa sen paremmin. Ehkä siksi, jotta ymmärtäisin paremmin perhettä ja sitä työtä, mitä teen. Voi myös olla, että oon mainonnan uhri. Perheen isä piti mulle yksi ilta vakuuttavan mainospuheen siitä, mitä hyötyä bridgestä on elämän kannalta. Nyt kun mulle tarjoutui tilaisuus oppia jotain uutta ja vieläpä työajalla, niin miksipä en tarttuisi tilaisuuteen. Se on myös hyvä tilaisuus kehittää kielitaitoa ja jutella paikallisten kanssa. Ekasta tunnista jäi ihan hyvä fiilis, vaikka ihan vielä en peliä ymmärräkään. Siinä on ainakin pelikortit, se on hieman tikin tapainen peli, siinä on valtti ja sitä pelataan neljän hengen pöytäryhmässä. Siinä pitää myös muistaa paljon asioita, mutta vielä en muista, mitä kaikkea siinä pitää muistaa…

Tähän postaukseen kuvia etsiessäni huomasin, että mulla on kuvia aika paljon myös ihan hassuista jutuista ja esimerkiksi turistikuvia Lontoosta. Taidan tehdä niistä ihan oman postauksen...