Edellisen postauksen aikaan fiilikset oli vielä vähän epäselvät. Mitä tässä nyt oikein tulee tapahtumaan? Nyt kuitenkin kun olen kertonut suunnitelmistani tarpeeksi monelle, alan vähitellen sisäistämään asiaa itsekin. Mä oikeesti lähden ihan kohta! 11 päivää. Alle kaks viikkoo!
Välillä tuntuu, että muut ihmiset on mun reissusta enemmän innoissaan/kauhuissaan/huolissaan jne. kuin mä ja jotkut ei ajattele sitä vielä ollenkaan. Joidenkin kanssa oon varmaan jo nyt nähny vikan kerran ennen mun reissuun lähtöä ja monta on vielä näkemättä. Toivottavasti ehdin nähdä kaikki, ketä pitääkin ennen kuin istun koneessa! Mulla on nimittäin yks pieni "läksiäisprojekti" meneillään.
Näissä tapaamisissa oon kerännyt kavereilta ja muilta läheisiltä terveisiä/tsemppiviestejä/jotain muuta hauskaa semmoseen vihkoon, jota voin sitten lueskella koti-ikävän yllättäessä. Ajattelin, että tää vois toimia mun kohdalla ehkä paremmin kuin vikan illan läksiäisjuhlat ja tästä riittää myös iloa pidempään.
Pakkaamista en oikeastaan ole vielä edes aloittanut. Suurin ongelma, eli mistä saan matkalaukut, on jo ratkaistu. (Kiitos kotiväelle käytännöllisestä ja myöhästyneestä synttärilahjasta, ja mummulle myös!) Tuliaisia olen myös miettinyt ja ostanutkin jo osan. Varmistin voimassaolevat rokotukset terveyskeskuksesta, kävin hammaslääkärillä tarkistuttamassa hampaani ja hoidin vakuutukset kuntoon.
Nyt kun arki on lähtenyt rullaamaan muiden töiden ja koulujen myötä, oon päivisin ehtinyt pohtimaan paremmin pakkailuja (sen lisäks että oon heittänyt paljon tavaraa roskiin tai kirpparille). Tänään esimerkiksi selailin Oxtedin keskilämpötiloja (tarviinko kaikista paksuimman toppatakin mukaan?). Näyttää just semmoselta, mitä kuvittelinkin. Eli Suomen syksyä koko vuosi. Lämpötilat vaihtelee 5-15 asteen välillä ja sataa paljon.
![]() |
| http://www.yr.no/place/united_kingdom/England/Oxted/statistics.html |
Viimesimmän Skype-puhelun aikana sain jutella myös perheen nykyisen au pairin kanssa. Se selvensi aika hyvin niitä työtehtäviä, mutta paikanpäällä sen sitten vasta näkee konkreettisesti. Tämä au pair tarjoutui lisäämään mut paikallisten au pairien Facebook-ryhmään, jossa alueen au pairit sopivat aina tapaamisista ja kyselevät neuvoja toisiltaan. Myöhemmin kuulin yhdeltä kaverilta eräästä toisesta suomalaisesta tytöstä, joka on lähdössä Englantiin au pairiksi tässä aivan lähipäivinä. Onnistuin saamaan hänen yhteystietonsa ja selvisi, että hänen perheensä asustelee noin tunnin ajomatkan päässä Oxtedista. Nyt oikeastaan odotan jo innolla lähtöä ja uusiin ihmisiin tutustumista!
- Susanna

Ei kommentteja:
Lähetä kommentti