Alku

Moikka!

Istuskelen leirikeskuksen majoitusrakennuksen sohvalla. Koitan selvittää omia ajatuksiani samalla, kun toisella korvalla kuuntelen leiriläisten hiljaista hengitystä. En voi vielä tajuta, että kuukauden päästä olen toisessa maassa, poissa näistä tutuista maisemista ja kaukana lähesistä ihmisistä.

Valmistuin lukiosta kesäkuun alussa ja kuukautta myöhemmin sain tiedon, että en saanut opiskelupaikkaa. No, se ei tullut onneksi kovin isona yllätyksenä. Pääsykokeisiin lukemiseni meni vähän niin ja näin, kun en ollut aivan varma, mitä haluan opiskella. Välivuoden mahdollisuudetkin alkoivat vähitellen kiehtoa. Niinpä reaktioni välivuoteen ei ollut kovin pettynyt - päin vastoin, olin melko iloinen, vaikka selviä suunnitelmia tähän tilanteeseen ei vielä ollutkaan. Nyt minulla olisi mahdollisuus tehdä jotakin sellaista, mitä en aiemmin ole syystä tai toisesta voinut tehdä.

Tiedon tultua, kesätöiden loputtua ja muutettuani takaisin lapsuudenkotiini heinäkuun alussa, aloin kuumeisesti kehitellä suunnitelmia tulevalle syksylle. Vaihtoehtoja tuntui olevan noin miljoona, enkä oikein osannut valita mikä niistä olisi ollut paras. Lopulta tulin siihen tulokseen, että ulkomaille olisi lähdettävä. Varsinkin nyt, kun puolet omaisuudestakin on jo valmiiksi pakattuna pahvilaatikkoihin kestosäilytykseen, eikä kämppäkään ole ongelma, voin huoletta lähteä reissuun.

Lähes koko lukioajan olen innolla seurannut ystävieni vaihtovuosia ja vapaaehtoistöitä ulkomailla. Olen aina suurella mielenkiinnolla kuunnellut heidän tarinoitaan ja seurannut seikkailuja blogeista. Into lähteä ja kokea itsekin jotakin samankaltaista, on vain kasvanut vuosi vuodelta. En vain koskaan ole oikein tiennyt, minne lähtisin, milloin ja mitä tekemään.

Ajatus lähteä au pairiksi on ollut mielessäni useita kertoja, mutta en vain ole saanut oikein mitään tehtyä asian eteen. Mietin au pairina olemisen riskejä ja pohdin, olisiko se sitä, mitä haluan todella välivuodellani tehdä. Pari viikkoa sitten tein kuitenkin profiilit muutamalle au pair sivustolle ihan vain huvikseni. Voisihan sitä vähän katsoa ja ottaa selvää, mitä tämä homma nyt oikein on.

Viestejä alkoi sadella välittömästi, enkä aina ehtinyt edes vastata kaikkiin. Sopivalta kuulostavia perheitäkin tuntui olevan aivan liikaa. Muutaman Skypen välityksellä käydyn haastattelun ja puhelun jälkeen jouduin jopa valitsemaan.

Tällä hetkellä tilanne on se, että ostin juuri lentolipun Lontooseen. Lento lähtee tasan kuukauden päästä (28.8) ja jos kaikki sujuu suunnitelmien mukaan, palaan takaisin toukokuun loppupuolella. (Joulukuussa tosin saatan tulla käymään Suomessa, sillä perhe lähtee jouluksi Keniaan.) Host perheeni asustelee siis Old Oxtedissa (37min junalla Lontoosta) ja siihen kuuluu äidin ja isän lisäksi pieni 1v tyttö, sekä kolme kotoa jo pois muuttanutta vanhemipaa lasta.

Lisätietoa työtehtävistä ja elämästä Briteissä on luvassa tulevissa postauksissa! Nyt taidan alkaa harjoitella lastenlauluja englanniksi ja lähteä seikkailulle Old Oxtediin Google street viewerillä. :D

- Susanna